Jos taloyhtiössä on huoltoyhtiö, hoitaa se tämän tyyppiset asiat. Muuttaessasi sinun tulee tehdä huoltoyhtiölle muuttoilmoitus, jonka perusteella se yleensä automaattisesti vaihtaa nimen oveen. Samalla voit kertoa muuttiko edellinen asukas pois vai jääkö hän yhä asumaan huoneistoon. Huoltoliikkeet usein toivovat, että ilmoitus tehdään heidän nettisivuillaan olevalla lomakkeella.

Huoltoyhtiö hoitaa ovenavaukset talonkirjaan merkityille henkilöille. Huoltoyhtiöt laskuttavat ovenavauksesta suoraan asukasta. Oven avauksen mahdollistamiseksi tulee asukkaan huolehtia siitä, että huoltoyhtiöllä on kaikki tarvittavat avaimet huoneistoon (turvalukon avain). Joskus huoneistoon joudutaan myös menemään yllättäen, esimerkiksi vesivahinkotilanteessa. Isännöitsijätoimistomme ei säilytä asuntojen avaimia vaan niistä huolehtiminen kuuluu yleensä huoltoyhtiölle.

Mikäli talossasi ei ole huoltoyhtiötä tai talonmiestä, kannattaa jututtaa naapureita ja antaa heidän perehdyttää talon tapoihin. Toki me isännöitsijätoimistostakin neuvomme, mutta muilla asukkailla on yleensä se paras käytännön tieto.

Osakkeenomistajan tulee huomioida ilmoitukset myös isännöintiin ja omien tietojensa osalta myös Maanmittauslaitokselle, jossa ylläpidetään viralliset osoitetiedot esimerkiksi yhtiökokouskutsuja varten. Isännöintiin ei tule automaattisesti tietoa esimerkiksi asukkaiden lukumäärän muutoksesta, vaan osakkaan tulee itse huolehtia ajantasaisesta tiedosta. Mittariperusteinen vesilaskutus tehdään aina taloyhtiön tekemän sopimuksen mukaisesti, ei asukkaiden vaihtuessa. Mittarit on itse luettavissa huoneistossa.

Jos taloyhtiössä on sauna tai pesutupa, tarvitaan niiden käyttöönottoon usein erillinen avain tai ainakin maksusopimus. Näistä saat parhaiten tietoa ottamalla suoraan meihin yhteyttä.

Erilaiset vikailmoitukset tehdään yleensä huoltoyhtiöön, jos sellainen talolla on. Tavanomaisissa huoltotarpeissa (vuotava hana, patterin ilmaustarve ym.) kannattaa asukkaan soittaa itse suoraan huoltoyhtiöön ja sopia käynnistä. Jos kyse on mittavammasta korjaustarpeesta, saatetaan tarvita isännöitsijän lupa. Kiinteistöliiton julkaisemasta vastuunjakotaulukosta näet miten korjausvastuut yleensä jakautuvat osakkaan ja yhtiön kesken (talokohtaisia poikkeuksia saattaa kuitenkin olla!).

Huomioithan että huollon päivystysaika on tarkoitettu vain kiireellisille, välitöntä korjausta vaativille tilanteille. Esimerkiksi muuttoilmoituksia tai tiputtavan hanan korjauksia ei tule tehdä päivystysaikana.

Jos talossasi ei ole huoltoliikettä, kannattaa ottaa yhteyttä meihin tai hallituksen jäseniin ja tiedustella toimintatavasta. Useilla taloilla on vakio putki- tai sähköliikkeet joita kannattaa käyttää.

Talviaikana katon uhkaava lumenputoaminen tai muu välitöntä huoltoa kaipaava asia tulee aina ilmoittaa huoltoliikkeen päivystykseen. Isännöinnissä, eikä usein huoltoliikkeessäkään ei esimerkiksi sähköpostia lueta ilta- tai viikonloppuaikaan.

Valitettavan usein erilaiset vahingot tulevat iltaisin ja viikonloppuisin. Jos sattunut vahinko kaipaa välittömiä toimia, saa avun huoltoyhtiöstä tai sen puuttuessa päivystävältä korjausliikkeeltä.

Ilmoitathan vahingosta isännöitsijätoimistoon seuraavana mahdollisena arkipäivänä. Vaikka korjaus olisikin jo hoitunut tai työn alla, on isännöitsijän syytä tietää asiasta ja kuulla asukasta esimerkiksi tarvittavia vahinkoilmoituksia varten. On myös tärkeää, että asukkaan ja osakkaan yhteystiedot saadaan tietoon mahdollisimman pian.

Koti-irtaimistoa varten kannattaa jokaisella ehdottomasti olla kotivakuutus, jossa on myös vastuuvakuutus. Jos vuokraat huoneistoasi, kannattaa kotivakuutus asetta vuokrausehdoksi. Kiinteistövakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistolle tapahtuneita vahinkoja eikä esimerkiksi sijaisasuntoa.

Kun asumme kerrostalossa, on ihmisiä, tottumuksia, elämänrytmejä, ääniä ja harrastuksia joka lähtöön. Jonkin verran meidän on siedettävä toinen toisistamme aiheutuvia ääniä. Kaikkiin ääniin emme voi, eikä liene mielekästäkään puuttua. Päiväsaikaan on jokaisella oltava mahdollisuus omaan normaaliin elämään. Toki naapurin kanssa voi hyvässä hengessä neuvotella, jos on joitain helposti toteutettavia erityistoiveita asumisen äänille. Esimerkiksi yötyöläisen naapurilla voi olla tapana imuroida aina aamu kahdeksalta, mikä ei sinänsä ole mitenkään kiellettyä, mutta sattuu menemään ristiin naapurin elämänrytmin kanssa – tai toisen naapurilla on tapana harjoitella pianon soittoa juuri toisen naapurin lapsen päiväuniaikaan. Tällaisissa tapauksissa kannattaa naapurusten jutella asiasta ja yrittää löytää molemmille sopiva ratkaisu.

Joskus tulee tilanteita, jolloin naapurin elämänmeno on järjestyssääntöjen vastaista ja aiheuttaa jatkuvaa häiriötä ympärillä oleville. Tällöin taloyhtiön hallitus voi puuttua tilanteeseen ensin huomauttamalla ja sitten tarvittaessa varoittamalla huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan jos häiritsevä elämä jatkuu. Hallituksen huomautusten ja varoitusten pohjana on aina asukkaan tekemä kirjallinen, allekirjoitettu valitus, josta ilmenee tarkasti (päiväys ja kellonaika) milloin, missä huoneistossa ja miten häiriötä on aiheutettu. Tätä valitusta ei toimiteta asianosaiselle vaan hallitus muotoilee sen pohjalta kirjeensä.

Huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan on pitkä ja monivaiheinen oikeudellinen prosessi, eikä hallitus voi uhata ketään sellaisilla toimilla sen perusteella että ”joku on sanonut sieltä kuuluvan aina jotain meteliä”.

Akuuteissa tilanteissa (yöllinen riehuminen naapurissa, rikoksen epäily tai henkilökohtainen häirintä) asukkaan kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin. Poliisilta ei kuitenkaan automaattisesti kulje taloyhtiölle mitään tietoa talossa tehdyistä ilmoituksista jollei esimerkiksi itse kiinteistö ole ollut rikoksen kohteena (ovia rikottu, seinään piirretty tms.). Näin ollen tällöinkin edellä kuvatun mukainen yksilöity häiriöilmoitus on tarpeen.

Jossain taloyhtiöissä on yleisiin tiloihin saatettu asentaa valvontakameroita. Kameratallenteita saa katsoa vain se, jolle oikeus on erikseen myönnetty ja vain syystä, yleisimmin poliisin pyytäessä tallennetta rikosilmoituksen tai epäilyn yhteydessä.

Vastikeasioissa voit ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon. Tilisiirtojen ja laskujen mukana lähetämme lähes aina kirjeen, jossa kerrotaan mistä on kyse. Nämä kirjeet, sekä tiedot omista maksuista kannattaa säilyttää huolellisesti. Etenkin jos huoneistosi on vuokralla, tarvitaan niitä veroilmoitusta tehdessä ja saattaapa verottaja kysellä niihin liittyviä yksityiskohtia vielä vuosienkin kuluttua.

Jos teet pankin kanssa e-laskusopimuksen, kannattaa siitä ilmoittaa myös suoraan meille, vaikka tiedon pankilta aikanaan saammekin. Tiedot ja laskutukset eivät kuitenkaan kulje reaaliajassa, joten laskutuksen käynnistyminen on syytä varmistaa.

Isännöitsijätoimisto pitää kirjaa vastikkeista ja maksuasioista kyllä, muuta yksittäisen osakkaan vuosien takaisten maksuasioiden selvittäminen hänen omia tarpeitaan varten, ei kuulu isännöintisopimukseen. Jos kuitenkin tarvitset esimerkiksi maksuerittelyä verottajan pyynnöstä, kannattaa varautua muutamien päivien toimitusaikaan. Tällaiset selvitykset myös laskutetaan osakkaalta itseltään – eihän niistä maksaminen taloyhtiöllekään kuulu.

Mikäli huoneistollasi on osuus yhtiön lainasta, saattaa sen poismaksaminen kerralla olla mahdollista. Tällöin kannatta ilmoittaa halukkuudesta isännöitsijätoimistoon. Eri yhtiöillä ja näiden lainoilla on kullakin omat sopimuksensa, joten lainaosuuden suorittamiseen liittyvät yksityiskohdat ovat aina tapauskohtaisia. Yleisimmin taloyhtiöt ottavat lainaosuuksia vastaan silloin, kun yhtiön lainalla on seuraava lyhennyshetki. Lainaosuuden suorittamisesta saattaa aiheutua myös kuluja, jotka laskutetaan osakkaalta lainaosuuden lisäksi.

Isännöitsijäntodistus tilataan toimistostamme ja sen voi tilata osakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö (esimerkiksi kiinteistönvälittäjä). Jos olet myymässä asuntoasi, tarvitset todennäköisesti todistuksen kaikkine liitteineen, joista ostajaehdokkaat saattavat olla kiinnostuneita. Toisinaan saatat tarvita esimerkiksi pankin pyynnöstä pelkän todistuksen.

Isännöitsijäntodistus on maksullinen dokumentti, josta veloitetaan tilaajaa kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Isännöitsijäntodistuksen toimitusaika on 3-5 työpäivää.

Huomioithan, että todistus tehdään aina perustuen Maanmittauslaitoksen osakerekisteritietoon, joten jollei osakesiirtoa ole vielä käsitelty siellä, ei todistustakaan voida uudelle omistajalle tehdä.

Remonttia suunnitellessasi kannatta aina ottaa yhteyttä isännöitsijään. Asunto-osakeyhtiölain nojalla valtaosa huoneistoremonteista on luvanvaraisia tai vähintään ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Taloyhtiölle on hyvä ilmoittaa suunnitelmistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja varmistaa yhtiön käytännöt. Parasta on kertoa sähköpostilla suunnitelmistaan mahdollisimman kattavasti, jolloin asia saadaan helposti välitettyä taloyhtiön hallituksen käsiteltäväksi.

Edes purkutöitä ei tule aloittaa ennen lupaa. Iso osa purkutöistä edellyttää asbestikartoituksen teettämistä.

Kun luvat on kunnossa, remontista on hyvä ilmoittaa myös naapureille, jotta tietävät tilanteen. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi porrashuoneen siisteydestä ja remonttijätteen käsittelystä. Remonttijäte ei kuulu taloyhtiön roska-astioihin vaan sen poisviennistä on huolehdittava itse (kannattaa esimerkiksi varmistaa jätteen poiskuljetus kuuluvaksi urakkasopimukseen).